Suomi on nykyisen hallituskauden aikana velkaantunut lisää noin 40 miljardia euroa. Valtion velkojen korot ovat nousseet lyhyessä ajassa 900 miljoonasta eurosta vuodessa 2,6 miljardiin euroon vuodessa. Suomen bruttokansantuote ei ole noussut viimeiseen 15 vuoteen. Olemme käytännössä vedenjakajalla ja Suomen on valittava mihin suuntaan se haluaa kehittyä. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voida ylläpitää ja huolehtia yhteiskunnan heikoimmista ilman vahvaa valtiontaloutta. Hyvinvointialueet ovat aloittaneet ja vanhustenhuolto, terveydenhuolto ja alueiden talous ovat kriisissä.
Minun unelmani on Suomi, jossa työnteko ja kouluttautuminen kannattaa. Suomi, johon kannattaa investoida, jonka talous on kestävällä pohjalla. Suomi, jossa ihmiset luottavat tulevaisuuteen ja uskaltavat unelmoida. Turvallinen lapsuus, kannustava peruskoulutus ja tulevaisuuden mahdollisuudet tulee olla kaikkien saatavilla.
Työn verotusta on ehdottomasti alennettava. Työverotus ja erityisesti sen hurjan kireä progressio eivät kannusta työntekoon. Työnteon kannattavuus ja ahkeruus on nostettava jälleen kunniaan Suomessa.
Suomi kärsii investointien puutteesta ja bruttokansantuote ei ole nousut viiteentoista vuoteen. Yritysten kasvua ja investointimahdollisuuksia olisi parannettava siirtämällä yritysverotusta Viron mallinmukaiseen suuntaan, jossa vasta yrityksestä ulos otettavia voittoja verotetaan. Tämä mahdollistaisi investoinnit kasvuun ja kehitykseen ja sysäisi bruttokansantuotteen kasvuun.
Omistamisen verotusta oisi tasapuolistettava. Suomalaisten on sallittava vaurastua.
Sosiaali- ja terveyenhuollossa on kriisitilanteessa keskityttävä olennaiseen ja peruttava viimeisen vaalikauden aikana tehtyjä päätöksiä esimerkiksi seitsemän päivän hoitotakuusta ja hoitajamitoituksesta. Nämä hyvällä tarkoituksella tehdyt ideologiset päätökset ohjaavat rajallisia resursseja tehottomasti. Sote-sektorilla on etsittävä tuottavuuden kasvua ja uusia digitaalisia toimintamalleja, jotta selviämme hoitohenkilökunnan määrän vähenemisestä ja hoidontarpeen kasvusta.
Suomessa oppimisen PISA-tulokset ovat laskeneet parin kymmenen vuoden aikana. Kukaan ei tunnu tietävän tarkalleen syytä tähän. Inkluusio, muutokset opettajan työssä ja opetustuntien väheneminen saattavat selittää ilmiötä. Suomi käyttää opetukseen vähemmän rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen verrattuna muihin OECD maihin. Peruskoulussa on palattava perusasioihin ja nostettava vaatimustasoa.
Nyt on oikea aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin Suomen tulevaisuuden pelastamiseksi.
Oskari Valtola
Työterveyslääkäri
Etelä-Savon maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja
Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas