Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää alueellaan varhaiskasvatusta. Niillä on omaa tuotantoa sekä yksityisiltä toimijoilta ostettua palvelua, joka on tarkan valvonnan alaista. Tällä hallituskaudella on tehty monia varhaiskasvatusta koskevia laki- ja asetusmuutoksia: subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautus, suhdeluvun muutos ja tarkennettu linjaus henkilömitoituksesta poikkeamisen osalta. Samalla lakiin lisättiin henkilöstön ilmoittamisvelvollisuus.
Henkilömitoituksesta poikkeaminen ei ole mahdollista henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä. Työnantajan on varmistuttava siitä, että varhaiskasvatuksessa on käytössä riittävät ja toimivat sijais- tai muut varajärjestelyt myös henkilöstön äkillisiin yllättäviin poissaoloihin. Elokuun 2022 alussa tuli jälleen muutos: kolmiportaisen tuen malli. Pääsääntöisesti muutokset liittyvät lapsen kehityksen ja oppimisen tuen asioihin. Päivitetyissä perusteissa määritellään entistä tarkemmin kolmitasoisen tuen mallin mukaan tuen tasot ja muodot sekä se, miten tukea annetaan. Kolmitasoisen tuen mallissa lapselle annettavan tuen tasot jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tuen tarve arvioidaan lapsen yksilöllisen tuen tarpeen perusteella. Tämän muutoksen kohdalla on havaittu, että kunnilla ei ole riittävästi varhaiskasvatuksen erityisopettajia toteuttamaan lain kirjainta.
Kaikki nämä lapsen parhaaksi tehdyt muutokset ovat kuitenkin kiristäneet varhaiskasvatuksen toimijoiden taloutta. Ylipäätäänkään maassamme ei ole riittävästi varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Alan houkuttelevuus on tällä hetkellä heikkoa. Syiksi on mainittu mm. kuormittavuus, palkkaus ja heikko johtaminen. Nyt tehty kelpoisuusvaatimusten kiristyminen uhkaa johtaa samanlaiseen tilanteeseen, kuin hoitajamitoitus vanhustenhoivassa. Meillä ei ole riittävästi koulutettua työvoimaa lain kirjaimen toteuttamiseen, ja samalla monen vuosikymmenten osaamisen omaavat lastenhoitajat sivuutetaan osaamisen osalta. Nyt olisi ainakin väliaikaisesti pohdittava kelpoisuusvaatimusten höllentämisestä, kunnes meillä on riittävästi koulutettua henkilökuntaa olemassa.
Monilla kunnilla on käytössä palvelusetelijärjestelmä, jolla ne ostavat palvelun yksityisiltä toimijoilta. Kunnat ovat hyvin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. Monesti oletetaan, että yksityiset varhaiskasvatuksen toimijat voivat toimia lakia noudattaen ja samalla tarjoten laadukasta varhaiskasvatusta alhaisella palvelusetelin arvolla. Tämä ei onnistu, kun samalla lainsäätäjä on kirjannut mm. tiukan tavoitteen henkilöstömitoituksesta poikkeamisesta ja velvoittanut henkilöstöä tekemään ilmoituksen työnantajastaan, jos mitoituksesta joudutaan pakkotilanteessa poikkeamaan. Kuinka monella yleensä varsin pienellä varhaiskasvatustoimijalla on varaa pitää palkkalistoillaan varahenkilöitä, jos joku sattuu esim. yöllä sairastumaan, eikä tule aamulla työvuoroonsa? Ja kuinka monella ylipäätään on lain tulevaisuudessa velvoittama koulutettu henkilöstö? Hyvää tarkoittavat muutokset ajavat varhaiskasvatusta kohti kriisiä ja nostavat kustannuksia merkittävästi tilanteessa, jossa meillä ei ylimääräistä rahaa ole.
Oskari Valtola
Kokoomuksen kansanedustajaehdokas
Työterveyslääkäri
Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja