Kuukausi: maaliskuu 2023

Globaalit jännitteet Kiinan ja länsimaiden välillä, Venäjän aloittama sota Ukrainassa ja nousevaan protektionismiin liittyvät kauppasodan uhat vavisuttavat nyt maailman taloutta. Uudet haasteet kohtaavat maailman kauppaa ja valtioiden välinen taloudellinen kilpailukyky nousee koko ajan yhä tärkeämpään asemaan.

Lausahdus ”Suomi elää viennistä” ei valitettavasti enää täysin pidä paikkaansa. Suomen viennin osuus BKT:stä on alle EU:n keskiarvon. Vaihtotase vuonna 2022 on ennusteiden mukaan negatiivinen ennätykselliset 3,5 % BKT:stä.

Suomen on pidettävä huolta kansainvälisestä kilpailukyvystään ja tämän tulee olla jokaisen päättäjän huoli tulevaisuudessa. Hyvinvointi ja kansakunnan vauraus syntyvät tällaisessa Suomen kaltaisessa maassa viennistä ja vain näin voimme turvata hyvinvointivaltiomme tulevaisuudessa. Nato-jäsenyys avaa osaltaan mahdollisuuksia ulkomaankaupalle ja parantaa Suomen maakuvaa ulkomailla.

Kasvu ja tilanteen korjaaminen lähtee kuitenkin kotoa. Siitä miten paikalliset yritykset pärjäävät ja kasvavat asteittain kohti kansainvälisyyttä. Siitä miten kannattavasti ja tehokkaasti kotimaiset yritykset pystyvät toimimaan, vaikka kansainvälisyys ei olisi tavoitteena toimialasta tai tilanteesta johtuen.

Seuraavan vaalikauden aikana on luotava kasvuun, innovaatioihin ja kansanvälisyyteen kannustava toimintaympäristö. Panostettava TKI-toimintaa ja lisättävä osaamisperusteista maahanmuuttoa. Verotuksen on oltava yritysten näkökulmasta ennakoitavaa ja kilpailukykyistä. Työllisyysastetta on nostettava ja lisättävä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Liikenne yhteyksiä on parannettava ja osaamista kasvatettava.

Yrityksissä on Suomen hyvinvoinnin tulevaisuus ja tämä tulee hyödyntää oikein.  Tätä kuvaa hyvin Winston Churchillin sanoma viisaus: ”Jotkut näkevät yrityksen saalistavana tiikerinä, joka pitää ampua. Toiset näkevät sen lehmänä, jota pitää lypsää. Vain kourallinen ymmärtää, mikä se oikeasti on: väkevä hevonen, joka vetää koko vaunun.”

Oskari Valtola
Kokoomuksen kansanedustajaehdokas
Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Etelä-Savon maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja

Saamme nauttia täällä Kaakkois-Suomessa puhtaasta ja kauniista Saimaasta, joka on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Saimaan vedet ovat puhdistuneet ja sen arvo matkailun ja lomailun saralla on mittaamaton. Saimaan vesistö ja luonto on herkkä kokonaisuus, joka voi tuhoitua laajalti pienellä alueella tapahtuneen merkittävän saastepäästön vuoksi.

Kaivosmineraalien tarve on kasvava, joka lisää kiinnostusta uusien kaivosten perustamiseen. Saimaan alueelle on haettu useita malminetsintävarauksia, jotka käsittävät laajoja alueita eripuolilla Saimaata. Malminetsintävarauksesta on vielä pitkä matka kaivoksen perustamiseen, mutta jo tämä uhka aiheuttaa paljon huolta ja ahdistusta alueen vakituisissa- ja kesäasukkaissa. Tämä epävarmuuden aika voi kestää vuosia.

Uuden kaivoslain myötä kuntien mahdollisuudet vaikuttaa kaivosten perustamiseen alueellaan ovat parantuneet kaavoitusoikeuden myötä. Kunnat vastaavat kaavoituksesta ja voivat halutessaan näin vaikuttaa kaivoksen perustamiseen alueelleen. Kaivosveron myötä kaivoksesta on mahdollista saada tuloja kunnalle, jonka alueelle kaivos perustetaan. Tämä tietysti motivoi taloudellisesti kuntia kaivostoiminnan saamiseksi alueelleen.

Saimaan alueella kuntien näkemys on onneksi hyvin yhtenäinen tässä asiassa. Saimaan arvo ei löydy kaivoksista, vaan sen ainutlaatuisesta luonnosta ja matkailusta. Tästä näkemyksestä tulee pitää laajalti huolta ja vahvistaa sitä, jotta yhteistä Saimaatamme ei riskeerata kaivosten toimesta tulevaisuudessa. 

Oskari Valtola
Kokoomuksen kansanedustajaehdokas
Mikkelin kaupunginvaltuustonpuheenjohtaja
Etelä-Savon maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää alueellaan varhaiskasvatusta. Niillä on omaa tuotantoa sekä yksityisiltä toimijoilta ostettua palvelua, joka on tarkan valvonnan alaista. Tällä hallituskaudella on tehty monia varhaiskasvatusta koskevia laki- ja asetusmuutoksia: subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautus, suhdeluvun muutos ja tarkennettu linjaus henkilömitoituksesta poikkeamisen osalta. Samalla lakiin lisättiin henkilöstön ilmoittamisvelvollisuus.

Henkilömitoituksesta poikkeaminen ei ole mahdollista henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä. Työnantajan on varmistuttava siitä, että varhaiskasvatuksessa on käytössä riittävät ja toimivat sijais- tai muut varajärjestelyt myös henkilöstön äkillisiin yllättäviin poissaoloihin. Elokuun 2022 alussa tuli jälleen muutos: kolmiportaisen tuen malli. Pääsääntöisesti muutokset liittyvät lapsen kehityksen ja oppimisen tuen asioihin. Päivitetyissä perusteissa määritellään entistä tarkemmin kolmitasoisen tuen mallin mukaan tuen tasot ja muodot sekä se, miten tukea annetaan. Kolmitasoisen tuen mallissa lapselle annettavan tuen tasot jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tuen tarve arvioidaan lapsen yksilöllisen tuen tarpeen perusteella. Tämän muutoksen kohdalla on havaittu, että kunnilla ei ole riittävästi varhaiskasvatuksen erityisopettajia toteuttamaan lain kirjainta.

Kaikki nämä lapsen parhaaksi tehdyt muutokset ovat kuitenkin kiristäneet varhaiskasvatuksen toimijoiden taloutta. Ylipäätäänkään maassamme ei ole riittävästi varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Alan houkuttelevuus on tällä hetkellä heikkoa. Syiksi on mainittu mm. kuormittavuus, palkkaus ja heikko johtaminen. Nyt tehty kelpoisuusvaatimusten kiristyminen uhkaa johtaa samanlaiseen tilanteeseen, kuin hoitajamitoitus vanhustenhoivassa. Meillä ei ole riittävästi koulutettua työvoimaa lain kirjaimen toteuttamiseen, ja samalla monen vuosikymmenten osaamisen omaavat lastenhoitajat sivuutetaan osaamisen osalta. Nyt olisi ainakin väliaikaisesti pohdittava kelpoisuusvaatimusten höllentämisestä, kunnes meillä on riittävästi koulutettua henkilökuntaa olemassa.

Monilla kunnilla on käytössä palvelusetelijärjestelmä, jolla ne ostavat palvelun yksityisiltä toimijoilta. Kunnat ovat hyvin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. Monesti oletetaan, että yksityiset varhaiskasvatuksen toimijat voivat toimia lakia noudattaen ja samalla tarjoten laadukasta varhaiskasvatusta alhaisella palvelusetelin arvolla. Tämä ei onnistu, kun samalla lainsäätäjä on kirjannut mm. tiukan tavoitteen henkilöstömitoituksesta poikkeamisesta ja velvoittanut henkilöstöä tekemään ilmoituksen työnantajastaan, jos mitoituksesta joudutaan pakkotilanteessa poikkeamaan. Kuinka monella yleensä varsin pienellä varhaiskasvatustoimijalla on varaa pitää palkkalistoillaan varahenkilöitä, jos joku sattuu esim. yöllä sairastumaan, eikä tule aamulla työvuoroonsa? Ja kuinka monella ylipäätään on lain tulevaisuudessa velvoittama koulutettu henkilöstö? Hyvää tarkoittavat muutokset ajavat varhaiskasvatusta kohti kriisiä ja nostavat kustannuksia merkittävästi tilanteessa, jossa meillä ei ylimääräistä rahaa ole.

Oskari Valtola
Kokoomuksen kansanedustajaehdokas
Työterveyslääkäri
Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Valtiovarainministeriön tämän hetken ennusteen mukaan Suomen BKT supistuu tänä vuonna 0,2%. Pieni supistuminen lienee paras vaihtoehto inflaation juostessa korkealla 8 % vuositasolla. Jos työllisyys säilyy korkealla tasolla ja talouden tarjonta ongelmat saadaan ratkaistua on mahdollisuus, että taantuma jää hyvinkin lyhytaikaiseksi.

Valtiontalouden historiallisen korkea velkaantumisaste ja korkea rakennetyöttömyys säilyvät edelleen suurina ongelmina, jotka pitää seuraavalla vaalikaudella ratkaista. Finanssipoliittista tarvetta elvytykselle ei ole tällä hetkellä ole.

Nyt on luotava pohjaa tulevalle talouskasvulle. Ongelmana on olematon tuottavuuden kasvu, osaavan työvoiman puute, investointien vähäisyys ja julkisen talouden velkaantuminen. On kehitettävä osaamista ja koulutusta, poistettava asteittain työperäisen maahanmuuton esteitä, purettava kannustinloukkuja, sekä kannustettava ja parannettava yritysten investointi mahdollisuuksia. Julkisia menoja on vähennettävä, nyt on oikea aika siihen.

Oskari Valtola
Kokoomuksen kansanedustajaehdokas
Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Etelä-Savon maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja