Itä-Suomen saavutettavuutta on parannettava maailman muututtua merkittävästi. Itä-Radan hankeyhtiö on aloittanut pitkän urakkansa ns. Itäradan valmistelemiseksi. Tämä on yksi useista eripuolilla Suomea valmisteltavista valtavista ratainvestoinneista, joiden valmistuminen vie aikaa lyhimmillään vuosikymmeniä. Savonradalla matka-aikojen lyhentäminen on mahdollista nopeammalla aikataululla rataan tehtävillä perusparannuksilla, jotka ovat mittaluokaltaan selvästi pienempiä.
Raideliikenteellä on muuttuvassa maailmassa myös muita mahdollisuuksia. Savonradalle mahtuu lisää liikennettä ja tulisikin selvittää taajamajunaliikenteen palauttaminen välille Kouvola-Mikkeli-Pieksämäki.
Etelä-Savon alueella junat ovat jo pitkään pysähtyneet etelästä tullessa Savon radalla vain Mäntyharjulla, Mikkelissä ja Pieksämäellä. Radan varren taajamat ovat jääneet ilman pysähdyksiä ja liikennettä on jouduttu korvamaan muilla tavoilla. Pohjoismaissa taajamajunaliikenne on kokenut uuden tulemisen. Matkustajamäärät ovat kasvaneet kilpailun vapauduttua, vuorotarjonnan lisäännyttyä ja palvelutason parannuttua. Suomessa suunta on ollut toinen, esimerkiksi Mikkelin Haukivuorella junan pysähtymisen loputtua matkustajat ovat siirtyneet joko oman auton, tai linja-auton käyttöön. Osa on lopettanut matkustamisen kokonaan ja muuttanut parempien yhteyksien äärelle.
Matkustajaliikenne raiteilla on vapautunut kilpailulle myös Suomessa, joten uusia toimijoita on tulossa markkinoille tarjoamaan palveluitaan. Kiskobussit ja moottorivaunut ovat ympäristöystävällinen ja taloudellinen tapa hoitaa henkilöliikennettä. Lähijunien päästöt ovat parhaimmillaan jopa 98 prosenttia pienemmät kuin henkilöautoliikenteen päästöt. Raiteet ovat valmiina ja seisakkeiden rakentaminen on tarvittaessa edullista.
Käytännössä kaikki julkinen liikenne on subventoitua, eli kunnat ja valtio tukevat joukkoliikennettä. Lähijunaliikenne tulee nähdä tässä liikennejärjestelmässä korvaavana liikennemuotona ja alueemme liikennettä tulee kehittää kokonaisuutena. Lähijunaliikenne korvaisi mahdollisesti muuta olemassa olevaa liikennettä. Kustannukset eivät siis välttämättä nousisi palvelutarjonnan parantuessa.
Aamulla ja iltapäivällä ”ruuhka-aikaan” voisi lähijunaliikenteen vuoroväli Savon radalla olla noin tunti ja muulloin 2–3 tuntia. Savonradalle tulisi tehdä myös liikennettä parantavia investointeja. Kohtaamispaikkoja on varmasti lisättävä, nämä investoinnit parantaisivat ja nopeuttaisivat myös kaukojunien liikennöintiä.
Alueen kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen tulisikin selvittää ympäristö- ja elinkeinopoliittisista syistä taajamajunaliikenteen palauttamisen mahdollisuudet Savon radalle Kouvolan ja Pieksämäen välille osana liikennejärjestelmää.
Oskari Valtola
Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas
Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Etelä-Savon Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja